Näkökulmia fregatin historiaan

 

Näkökulmia fregatin historiaan – kolme esimerkkiä Forum Marinumin kokoelmasta

 

TEKSTI: HEIKKI LAURILA

Merivoimien allekirjoittaessa Laivue 2020:n hankintasopimuksen mediassa käytiin jonkin verran keskustelua uusien alusten nimityksestä. Kysymykseksi nousi tulisiko uutta laivaluokkaa kutsua fregatiksi vai korvetiksi. Fregatti-sanalla onkin viitattu eri aikakausina hyvin erityyppisiin aluksiin. Tämän blogin tarkoituksena ei siis ole ratkaista, ovatko Merivoimien uudet alukset fregatteja vai korvetteja. Sen sijaan avaan lyhyesti fregatin monipuolisuutta laivatyyppinä. Tarkastelun pohjana on Forum Marinumin kokoelmista löytyvät esineet.

Sanan fregatti juuret ovat italian kielen sanassa fregata. Sana esiintyi ensimmäistä kertaa italian kielisessä tekstissä 1300-luvulla. Ensimmäiset englanninkieliset viittaukset fregattiin ovat 1500-luvun loppupuolelta, jolloin fregatiksi kutsuttiin Englannin kauppamerenkulkua häiritseviä pieniä, nopeita ja kevyesti aseistettuja kaapparilaivoja. Vaikka laivojen ominaisuudet ovat muuttuneet, vakiintuivat nämä kolme ominaisuutta fregatteja määrittäväksi tekijäksi. Purjehtivien sotalaivojen aikakaudella fregatteja käytettiin monipuolisesti eri tehtäviin: Tiedusteluun, omien saattueiden suojaamiseen sekä vastustajan kauppamerenkulun kaappaamiseen, partiointiin sekä merirosvojen taltuttamiseen. 1700-luvun lopussa monikäyttöinen fregatti olikin monissa eurooppalaisissa laivastoissa lukumääräisesti suurin alusluokka.

 

fregatti1

Friedrich af Chapmanin näkemys fregatista vuodelta 1768. Kuva Sjöhistoriska museet

 

1700-luvun fregattia Forumissa Marinumissa edustaa ruotsalaisen laivasuunnittelija Friedrich af Chapmanin piirustusten mukaan rakennettu fregatin pienoismalli. Malli ei tiettävästi esitä mitään tiettyä Ruotsissa rakennettua laivaa. Laivan esikuva löytyykin af Chapmanin vuonna 1768 julkaisemasta laivasuunnittelua käsittelevästä tutkielmasta Architechtura Navalis Mercatoria. Luonnollisessa koossaan laivan pituus olisi ollut noin 47 metriä ja leveys noin 12 metriä. Miehistöä olisi ollut noin 400 ja aseistuksena yhteensä 40 tykkiä. Joitakin purjehtivia fregatteja on säilynyt museoituina ympäri maailmaa. Esimerkiksi Tanskassa on esillä vuonna 1817 valmistunut HMS Trincomalee ja Yhdysvalloissa USS Constitution vuodelta 1797.

 

fregatti2

Kuva: Forum Marinum / Jorma Kontio

 

 

Toinen museon kokoelmista löytyvä fregatti on Suomen Joutsen. Fregatiksi Joutsenen tekee sen takila, sillä suomalaisessa kielenkäytössä fregatiksi on kutsuttu myös täystakiloitua purjelaivaa. Täystakiloidussa laivassa on vähintään kolme mastoa, joissa kaikissa on puolisuunnikkaan malliset raakapurjeet. Fregattitakila on parhaimmillaan avomerellä ja pitkillä matkoilla. Laivaan saatiin suurin mahdollinen purjepinta-ala, joka maksimoi myötätuulesta saatavan hyödyn. Purjehdittaessa esimerkiksi Euroopasta Australiaan ja takaisin purjelaivat liikkuivat maapallon pysyvien tuulivyöhykkeitä seuraten.

suomen joutsen

Kuva: Eero Purasen kuva Suomen Joutsenesta Haitilla, Port-au-Princen satamassa. Forum Marinumin kokoelmat.   

 

Kolmas fregattiaiheinen esine Forum Marinumissa on Merivoimien koululaiva Matti Kurjen nimikyltti. Laiva laskettiin vesille Isossa-Britanniassa 1946 Porloc Bay-nimisenä fregattina. Sotalaivojen tyypiksi fregatti palasi toisen maailmansodan aikana. Saksalaisten sukellusveneiden muodostama uhka pakotti erityisesti Iso-Britannian ja Yhdysvallat rakentamaan uusia kauppamerenkulun ja suojeluun tarkoitettuja sotalaivoja. Ensimmäinen ”uusi” fregatti otettiin käyttöön 1942 Loch-luokan fregattien valmistuessa.

 

matti_kurki2

Matti Kurki koulutuspurjehduksella Välimerellä 1960-luvulla. Laiva oli 94 m pitkä ja miehistö oli 140 miestä. Kuva Forum Marinum/ Veikko Palatsin kuvakokoelma

 

Matti Kurki edustaa sodanaikaisen fregattien kehitystyön viimeistä vaihetta. Vuonna 1944 merisodan painopiste oli siirtymässä Atlantilta Tyynelle valtamerelle, jossa suurimman uhan muodostivat lentokoneet, ei sukellusveneet. Niinpä Bay-luokan fregattien sukellusveneidentorjuntaan tarkoitettua aseistusta vähennettiin ja tilalle asennettiin ilmatorjuntatykkejä. Pääaseena oli kaksi englantilaisen Vickersin valmistamaa 102 mm kaksoistykkiä, joilla voitiin tulittaa sekä meri- että ilmamaaleja.

 

matti_kurki1

 Matti Kurjen vaakunaa koristaa tykinkuulaa kannatteleva kurki. Forum Marinumin kokoelmat

 

Suomen lipun alla Matti Kurki jatkoi fregatti Suomen Joutsenen perinnettä koululaivana. Vuosina 1962-1974 Kurjella suoritettiin neljätoista pitkää koulutuspurjehdusta, jotka ulottuivat pisimmillään Yhdysvaltoihin ja Kanadaan saakka. Laivan kohtaloksi koitui romuttaminen 1975. Samaan aikaan Isossa-Britanniassa rakennettiin Type 22 -luokan fregatteja: Ne olivat Matti Kurkea huomattavasta suurempia ja pääaseistuksena olivat ohjukset. Fregatti säilyi nimityksenä, vaikka 30 vuoden kehitystyön seurauksena laiva oli hyvin erilainen kuin 1940-luvun Porloc Bay.

 

Vaikka nämä kolme tässä lyhyesti esiteltyä fregattia ovat laivoina erilaisia, on niillä kumminkin yksi yhteinen tekijä: Ne on kaikki rakennettu käytettäväksi avomerellä ja purjehtimaan pitkiä matkoja sekä toimimaan tarvittaessa pitkiäkin aikoja itsenäisesti.

 

Kirjoittaja on projektityöntekijä Forum Marinumissa ja merihistorian sekakäyttäjä.

 

 

 

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s