Tykistöä tarkastamassa

Teksti ja kuvat: Jorma Kontio

 

Valtakunnallisen erikoismuseon toiminta-alue on käytännössäkin laaja.

Niinpä eräänä kesäkuun aamuna säätiön hallituksen työvaliokunnan tarkastusmatkalle lähteneet kymmenkunta henkeä kuljetettiin Turun Linnankadulta pikkubussilla Verkanin vierassataman ( http://www.verkan.com/ ) laituriin, jonne aamuvirkku merihenkilökunta oli museolaivaston kulussa olevista aluksista Linnakeveneen jo Turusta ajanut.

Alskär 8Linnakevene lähtövalmiina Verkanin laiturissa.

 

 

Alskär 7

 

Merimatkaa Alskäriin (Korppoo, 59°59’19.7″N 21°14’30.9″E) riitti vielä parisen tuntia. Keli oli hyvä, tuuli heikkoa ja sadekuurojen mahdollisuus olisi vasta iltapäivällä. Valokuvaajaa ilahdutti pilvien monimuotoisuus. Proviantista vastasi ravintola Göran. (https://www.goran.fi/ ) Kylmän seisovan pöydän antimien lisäksi kuumaa kahvia ja raparperipiirakkaa oli yllin kyllin. Sää salli kannellakin matkustamisen.

 

alskär 1

Forum Marinumin Linnakevene on saapunut Alskärin laituriin.

 

 

Alskär 2

Ensi näkemältä Alskär näyttää tavalliselta ulkosaarelta, mutta kyltti laiturin vieressä kertoo mielenkiintoisesta retkikohteesta.

 

Alskär 5

 

Strategisesti tärkeiden laivareittien läheisyydessä sijaitseva saari on ollut rannikkotykistön käytössä välirauhasta (1940) 2000-luvun alkuun. Kaksi tykkiä on vielä jäljellä, joista toinen on kallioon louhittuine asemineen yleisön nähtävillä. Yli satavuotiaitten, keisarin Venäjällä valmistettujen kanuunoitten ylläpidosta vastaa Forum Marinum. Yleisölle avoin tykki on laiturin tuntumassa ja siihen liittyvät kalliion louhitut huoltotilat.

Alskär 10

Tarkastusryhmä tykin luolaston suulla.

 

Alskär 11

Huoltomestari Pekka Mattilan tarinat eivät heti lopu.

 

Toisen tykin luo tarkastajat joutuivat patikoimaan tovin rehevän kasvillisuuden seassa. Ei pidä pelästyä, jos vanhojen yrttikasvien lisäksi tapaa päivää paistattelevan kyykäärmeen: saaren luonto on yllättävän rehevää ja monipuolista, ”hortoilijan” taivas: mäkimeiramia, ruoholaukkaa, vuohenputkea ja ties mitä humanistille tuntematonta. Museomestarin kännykkäapplikaatiolla tunnistettiin kuitenkin helposti ojakurjenpolvikin, tulokaslaji, josta löytyy Luontoportista mielenkiintoista tietoa:

”Ihminen on (…) vaikuttanut kasvin meikäläisen levinneisyysalueen muotoutumiseen: Toisen maailmansodan aikaan 1940-luvulla ojakurjenpolven siemeniä saapui maahamme saksalaisjoukkojen hevosten ja muulien tarpeisiin Keski-Euroopasta laivatun rehun joukossa.”  http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/ojakurjenpolvi .

Alskär 3

Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: ruohokanukka, keltajäkälä, ojakurjenpolvi ja ruoholaukka.

 

 

Rannikkotykkien poistuttua käytöstä 2000-luvun alussa, ei saari jäänyt aivan autioksi, vaan alueella on myös kesämökki.

Alskär 9

Jokohan menimme liian länteen? (Teksasin lippu)

 

 

Viikatteella olisi kyllä töitä, huoltotie on jo miltei umpeen kasvanut,  mutta pitkän etäisyyden vuoksi työpäivät saarella jäävät lyhyiksi.

Alskär 4

Risusavottaa olisi…

 

 

Alskär 6

Suomalaiset keksivät muuttaa Canet-tykin palautusjouset putken yläpuolelle, jolloin korotuskulmaa saatiin lisää.

 

Alskär 13

Tapio Maijala ja Canet-tykki /152/45 C. (Kranaattia ei muuten voi varastaa, se on kalliossa tukevasti kiinni!)

 

Tarkastajat totesivat tykkien olevan hyvässä rasvassa ja maalissa valmiina vastaanottamaan uteliaita veneilijöitä ja muita elämysmatkailijoita. Paluumatkalle povatut kuurot jäivät ”muutamaan kuivaan pisaraan märän tuulen kera”.

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s