Laivanrakennusta ja meripihkaa Puolassa

Teksti ja kuvat: Noora Rummukainen

Forum Marinumin saaman Erasmus+ -rahoituksen turvin viisi marinumilaista sai mahdollisuuden lähteä tutustumaan laivanrakennuksen historiaan Puolassa. Reissu alkoi Turun kotoisalta lentokentältä kohti Gdanskia. Tutustumismatkamme oppaana toimi National Maritime Museum in Gdanskissa laivanrakennuksen historian yksikköä johtava Robert Domzal. Olimme siis varsin osaavissa käsissä koko matkamme ajan. Koneen laskeuduttua Robert otti ryhmämme heti haltuun ja suuntasimme auton kohti Veikselin rannalla sijaitsevaa Tczewiä. Kaupunki sijaitsee reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Gdanskista sisämaahan päin.

National Maritime Museum in Gdansk jakautuu peräti yhdeksään eri yksikköön, joista me pääsimme kolmen päivän aikana tutustumana yhteensä neljään kohteeseen. Tczewissä näitä sijaitsee kaksi: Centrum Konserwacji Wraków Satków sekä Muzeum Wisly.

Puolakuva1

 

Pääsimme ensin tutustumaan lähes upouuteen merenalaisten hylkyjen konservointikeskukseen, joka oli tänä vuonna ehdokkaana vuoden eurooppalaiseksi museoksi. Tässä modernissa rakennuksessa on mahdollista puhdistaa, konservoida, varastoida ja esitellä kaikkia keskuksessa sijaitsevia esineitä aina pienestä keramiikasta purjeveneisiin. Esineet on varastoitu niin, että tila toimii samalla näyttelytilana. Saimme kuulla, että keskuksessa vierailee paljon koululaisia ja hylyistä kiinnostuneita tutkijoita. Itseäni sykähdytti eniten 1300–luvulla uponneen kuparilaivan konservoitu kylki

 

Puolakuva2

 

Illalla pääsimme tutustustumaan itse kaupunkiin, joka oli varsin viehättävä kauniin ja lämpivän kevätpäivän päätteeksi . Joki oli täällä vähän kotona totuttua isompi.

Puolakuva 4

 

Seuraavana aamuna pääsimme tutustumaan konservointikeskuksen vieressä sijaitsevaan Veiksel-joen alueen historiasta kertovaan museoon. Näyttelyn väriteemat muistuttivat meitä omasta syksyllä uusitusta laivanrakennuksen historiasta kertovasta näyttelystämme. Jokimuseon tekstit olivat valitettavasti vain puolaksi, mutta onneksi meillä oli Robert mukana avaamassa näyttelyn sisältöjä.

 

puolakuva5

 

Tscewistä tutustuimme vielä myös kaupunginmuseoon, johon taisimme kaikki ihastua. Heti alussa museovierailija temmattiin mukaan odottamaan junaa 1930–luvun asemalaiturille. Näyttely yhdisti samalla varsin perinteisiä tapoja esittää mennyttä, mutta samalla varsin moderneja keinoja käyttäen. Täällä oli elämyksellisyyttä, ilman että itse piti tehdä mitään.

Maaseutu peltoineen jäi taaksemme, kun seuraava tutustumiskohteemme Museum Zalewu Wíslanego sijaitsi kynnäksellä Itämeren ja laguunin välissä Katy Rybackie nimisessä kylässä, noin tunnin ajomatkan päässä Gdanskista itään. Museossa pääsee tutustumaan paikalliseen kalastuskulttuuriin ja museo sijaitsee kalasataman välittömässä läheisyydessä. Autenttisuutta ei tarvinnut etsiä pihatietä kauempaa, sillä kalastajat suomustivat ainakin osan saalistaan heti museoon johtavan tien varrella. Museo itsessään oli varsin viehättävä ja itseasiassa tästä kohteesta tulee blogiin vielä ihan oma julkaisunsa.

 

Puolakuva 6

 

Katy Rybackie on pieni kylä, jossa ympärivuotisesti asuu noin 250 ihmistä, mutta lomakautena alueelle saapuu jopa 100 000 turistia. Huhtikuussa saimme nauttia vielä autioista hiekkarannoista ja vilpoisesta merituulesta. Iltaa kohden Robertin innostamana lähdimme kokeilemaan onneamme meripihkajahtiin. Jahti osoittautui haastavaksi, mutta olimme varsin ylpeitä löytämistämme pienistä hipuista!

 

puolakuva 7

Puolan matka vika kuva

 

Meripihkajahdista toivuttuamme pääsimme seuraavana aamuna kokemaan vauhdinhurmaa viranomaisveneellä, kun lähdimme paikallisen kalastusvalvojan johdolla tutustumaan laguunissa olevan suistoalueen eläinkantaan. Reissu osoittautui lintubongaajien unelmaksi, sillä lyhyessä ajassa bongasimme haikaroita, joutsenia, merimetsoja sekä merikotkan. Aluksen nopeus aiheutti välillä hermostunutta naurua sisätiloissa, sillä vauhdista ei säästelty.

 

puolakuva 8

 

Hiekkarantojen ääreltä palasimme takaisin Gdanskiin, jossa ehdimme tutustua vielä tuoreeseen Maritime Culture Centeriin. Erityisesti esillä ollut näyttely ”Working boats – Boats of the Peoples of the World” jäi mieleen. On itsestäni aina häkellyttävää nähdä museoissa esineitä ja tässä tapauksessa veneitä, joista on vain nähnyt kuvia historiankirjoissa tai elokuvissa. Ensimmäistä kertaa myös lapset oli huomioitu todella isosti, sillä kulttuurikeskuksen yksi kerros oli pyhitetty pelkästään lapsille.

 

puolakuva 9

puolakuva 10

puolakuva 11

 

Varsinaiseen merimuseoon aikamme ei enää riittänyt, sillä näin sesongin ulkopuolella museo meni jo neljältä kiinni. Pääsimme kuitenkin tutustumaan koko National Maritime Museum in Gdanskin johtajaan ja juomaan hänen kanssaan kupposen teetä. Kolme päivää vierähti varsin nopeasti ja Robertin tietämys vierailukohteiden historiasta oli vailla vertaansa!

 

puolakuva 12

Robert sai kiitosten lisäksi mukaansa Forum Marinumin Suomen laivanrakennukseen keskittyvän vuosikirjan sekä Sigyn- ja Suomen Joutsen mukeja.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s