FORUM MARINUMIN PIENOISMALLIKOKOELMA TÄYDENTYI

Kukon siskokset säilyttävät koivistolaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla miniatyyrilaivoja

Teksti: Sari Mäenpää, Kuvat: Jorma Kontio

 

Sisarukset Tuula Mickelsson ja Terttu Saarinen (omaa sukua Kukko) ovat lahjoittaneet Forum Marinumin esinekokoelmaan itse rakentamansa Suomen Joutsenen ja Sigynin pienoismallit. Kukon siskosten tarinassa yhdistyvät luovutetun Karjalan kannaksen Koiviston alueen laivanrakennusperinne, pienoismallien tekeminen sekä Turun laivanrakennuksen lähihistoria. Naisten isovanhemmat olivat kotoisin Koivusaaresta Koiviston kylän edustalta. Koko suku on rakentanut laivojen pienoismalleja, ja sitä perinnettä jatkavat nykyään suvun naiset.

koivistolaiset 2

Tertun ja Tuulan veli Topi Kukko äitinsä sylissä vuonna 1949. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Sodan jälkeen Kukot muuttivat Turun seudulle, missä suvun miespuoliset jäsenet, jotkut työnsä ohella, valmistivat laivapienoismalleja Turun veneveistämölle, Laivateollisuus Oy:lle ja muille turkulaisille laivanrakennusfirmoille.  Kukon veljekset Hugo, Matti, Arvo, Aalto ja Sulo tekivät purjelaivoista pienoismalleja. Heistä siskosten isä Sulo Toivo Kukko, ammatiltaan laivapuuseppä, alkoi 1960-luvulla tehdä päätyönään muun muassa Laivateollisuudelle pienoismalleja. Muut veljekset tekivät purjelaivamalleja pääasiassa harrastuksekseen.

koivistolaiset 1

Tuulan ja Tertun isä Sulo Toivo Kukko rakentamansa pienoismallin kanssa Turussa 1950-luvulla. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Sisarukset ovat koko ikänsä nähneet sukulaisten tekevän pienoismalleja. ”Lapsena jo alle kahdeksanvuotiaina opimme isän opastuksella tekemään purjelaivoja keittiön pöydän vieressä. Äiti oli myös siinä hommassa mukana.” Tuula jatkoi pienoismallien tekemistä opiskelijana, varsinkin kun tentteihin lukeminen ei maistunut. ”Opiskeluaikana vuolin kerrankin Suomen Joutsenen tulitikkurasiaan kun en jaksanut keskittyä kokeeseen.”  Tuula teki pullolaivoja myös lahjaksi ystäville ja sukulaisille.

koivistolaiset 5

Terttu Saarisen rakentama pullolaiva. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Kuunari Koivisto inspiraation lähteenä

Kuunari Koivisto on ollut esikuvana sekä monille sotakorvauskuunarien rakentajalle että Kukon siskoksille. Kuuluisalla kolmimastokuunarilla oli värikäs historia: sen rakentaminen alkoi vuonna 1939 mutta keskeytyi sotatapahtumien vuoksi useaan kertaan. Talonpoikaistyylinen kuunari edusti koivistolaista laivanrakennustaitoa ja jäi viimeiseksi Suomessa rakennetuksi puukuunariksi, joka pelastettiin Karjalasta. Se oli mallina, kun Suomi rakensi liki sata puista sotakorvauskuunaria Raumalla, Turussa, Loviisassa ja Porvoossa. Koivistolla oli rakennettu muitakin puualuksia vielä juuri ennen sotaa, kun muualta maasta taito oli jo kadonnut. Siksi suhteellisen pieni joukko koivistolaisia oli ratkaisevassa osassa rauhan jälkeen, kun kuunareita rakennettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Tuula oli isän kanssa katsomassa kuunari Koivistoa Maskussa. Hän kiinnostui kuunari Koivistosta ja sitä kautta omasta koivistolaisesta historiastaan.

koivistolaiset 10

Tuula Mickelssonin alun perin tuuliviiriksi rakentama kuunari Koivisto. Edessä hänen opetustarkoituksiin valmistama mallikappale. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Koivistolaiseen laivanrakennustapaan kuului, että laivapiirustuksia ei juurikaan käytetty, vaan saatavilla olevan puun rungon pituus ja muoto määräsivät, millainen laivan kaaresta muodostui. ”Talvella mentiin metsään, katsottiin puuta ja sitä minne juuret menee, niin siitä tuli samasta puusta köli ja keulateevi. Myös mastot ja raakapuut haettiin metsästä. Puun näkö ja muoto vaikuttivat siihen minkälainen laivasta tuli. Laivat tehtiin usein siis ilman piirustuksia.” Sotakorvauskuunareita rakennettaessa neuvostoliittolaiset kyselivät piirustusten perään mutta turhaan: koivistolaisten mielestä ei piirustuksia pystynyt tekemään ennen, kuin laiva on valmis!  ”Joksie sen piirsit kun mie en o viel tehnytkään” sanoi koivistolainen mestari kun näki suunnittelijan piirustuksen. Sisarusten mukaan koivistolaisten pienoismallien rakennustaito juontaa juuri siitä, että laivoista tehtiin pienoismallit niiden esikuvien valmistumisen jälkeen.

koivistolaiset 9

Terttu Saarinen ja Tuula Mickelsson kertomassa koivistolaisista sukujuuristaan. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Pienoismallien tuotanto alkaa uudestaan

Aikuistuttuaan Terttu ja Tuula perustivat perheet ja kouluttautuivat molemmat hammashoitajiksi. He tekivät loma-aikoina töitä myös matkustajalaivoilla hyttiemäntänä, josta vielä 1980-luvuilla irtosi mukavat lisätienestit. Vuoden 1996 Tall Ships’ Races Turussa antoi kimmokkeen aloittaa uudestaan pienoismallien rakentaminen. ”Kun Tall Ships’ Races-tapahtuma tuli Turkuun, päätimme, että alamme valmistaa Turun Aurajoessa lepäävien purjealusten pienoismalleja. Miksi naiset eivät muka voisi tehdä pienoismalleja?” 

Siskoksien entisestä päivätyöstä hammashoitajina oli myös hyötyä, koska he pystyivät käyttämään mm. juurihoidoissa tarvittavia välineitä ja muita pieniä instrumentteja pienoismallien rakentamisessa. Terttu ja Tuula kertovat, että hammashoidossa käytetyt instrumentit olivat erittäin hyödyllisiä etenkin pullolaivojen valmistamisessa, vaikka alusten rakentaminen sujuu jotenkuten pelkillä puutikuillakin. Tuula ei käyttänyt naruja mastojen ylösvetämiseen pullossa, kuten yleensä on tapana vaan rakensi nekin pullon sisällä. Etenkin Terttu Saarinen on erittäin tuottelias pienoismallien, tai kuten he kutsuvat tuotteitaan, miniatyyrilaivojen, valmistaja. Terttu on tehnyt myös muita, kuin pullolaivoja. Hän on rakentanut pulloon muun muassa Denniksen alkuperäisen pizzerian. Sisarusten mielestä tärkeimmät periaatteet laivapienoismalleissa ovat muistaa pituus, leveys ja maston korkeus sekä pullon suun halkaisija, jos tehdään pullolaiva.

koivistolaiset 7

Terttu Saarisen rakentama pullolaiva. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Pullot itsessään ovat hammashoidossa käytettäviä steriilivesi-pulloja ja pieniä viinipulloja. ”Kun me innostuimme uudelleen pullolaivojen tekemisestä menimme Marina-hotelliin kysymään minibaareista jääneitä tyhjiä pulloja. Sieltä saimme niitä valtavan varaston. Nyt viinipullot ovat muovia, joten niitäkään ei voi enää käyttää. Katselemme koko ajan sillä silmällä pieniä lasipulloja kaupoissa ja kirppareilla, joita voisi käyttää pienoismallien rakentamiseen.”

 

Pienoismallikursseja lapsille

Siskoksille pienoismalliharrastus on myös tapa pitää hengissä koivistolaista kulttuuria ja merenkulkuperinnettä. Siskokset ovat pitäneet lapsille pienoismallien rakentamiskursseja muun muassa Koivistolaiset-yhdistyksessä Karjalaisten talolla Turussa, missä eri-ikäiset lapset ovat voineet joko rakentaa balsapuusta kuunari Koiviston pienoismallin tai tehdä liimaamalla paperille eräänlaisen aluksen puolimallin.

Terttu on myös lastenlastensa kanssa tehnyt useita pienoismalleja ja toivoo, että suvun tyttärentyttäret lähtevät jatkamaan perinnettä. Hänen tyttärentyttärensä ovat tehneet pienoismalleja pienestä pitäen, muotoilleet rungon balsasta ja alusta asti valmistaneet pieniä alle kymmenen sentin pienoismalleja.

Siskokset valmistivat sarjatuotantona Merikeskus Forum Marinumin alueella sijaitsevien purjelaivojen Suomen Joutsen ja Sigyn pienoismalleja muun muassa liikelahjoiksi. Nyt he lahjoittivat kaksi pienoismallia Forum Marinumin esinekokoelmaan.

koivistolaiset 8

Terttu Saarisen valmistama kehystetty Sigynin pienoismalli. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Tertun ja Tuulan mielestä pienoismallien rakentamisen taito on tärkeää lapsille, koska siinä oppii tarkkuutta ja keskittymistä. ”Lapset olivat innostuneita vuolemaan puusta nimenomaan laivoja. Heidän mielestään on hienoa, että laivan tekee kokonaan, alusta loppuun, itse.  Rakentamisen mukana myös laivaslangi ja muut laivatermit tulevat tutuksi. Omalla käsillä saa aikaan mitä vain ja voi Internetistä saada neuvoja, tarvikkeita ja piirustuksia.”

koivistolaiset 11

Koululaiva Suomen Joutsen. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

Forum Marinum osallistuu myös sisarusten laivanrakennusperinteen tallentamiseen ja siirtämiseen järjestämällä hiihtolomalla pienoismallikurssin lapsille ja mahdollisesti myöhemmin myös pullolaivakurssin aikuisille. Sisarukset ovat suunnitelleet valmiin telakan jokaiselle osanottajalle. ”Tässä on työvälineet valmiina: pinsetit, sakset, santapaperi ja koktailtikku liimaamista varten. Tarvitaan myös purjepaperia, passinakuitua ja balsapuuta. Näistä pystyy sen purjelaivan tekemään”.

koivistolaiset 3

Tuulan ja Tertun pienoismallitelakka. Kuva Jorma Kontio, Forum Marinum.

 

LINKKEJÄ:

YLE Elävä arkisto: ”Kuunareita sotakorvauksina” https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/19/suomi-teki-myos-90-purjealusta-sotakorvauksina-neuvostoliittoon

Wahlqvist, Sirpa: Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952 (Turun Yliopisto, 2012)  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4856-7

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s