Laivoja Aurajoen aalloilla ennen ja tänään

Kirjoittaja Tomi Metsälä on yleisen historian maisteri ja yksi Forum Marinumin museolaivojen opasvalvojista

 

Jo satojen vuosien ajan on Aurajoki tarjonnut sataman meriä kyntäneille laivoille, ja pitkän aikaa joen suulla myös itse rakennettiin aluksia maailman vesille vapautettaviksi. Laivanrakennustoiminta alkoi Turussa 1730-luvun lopulla, jolloin Aurajoen länsirannalle perustettiin kaupungin ensimmäinen laivaveistämö. Alan asiantuntemusta ja kokemusta turkulainen veistämötoiminta sai alussa muualta: yrityksen ensimmäinen johtaja oli skotlantilainen Robert Fithie ja telakan työvoimasta suuri osa oli kotoisin Pohjanmaalta, missä laivoja oli rakennettu jo kauan.

Nykyisen Forum Marinumin alueen tuntumassa rakennettiin laivoja yhtämittaisesti kaksi ja puoli vuosisataa, minkä jälkeen turkulainen laivanrakennusperinne on jatkanut tarinaansa kauempana Aurajoen rannoilta. Viimeiseksi kokonaan alusta loppuun asti Aurajoella rakennetuksi alukseksi jäi M/S Rosella, joka valmistui 1980.

Kuva 1 - Rosella

Tänä päivänä näkyvimpiä muistoja Aurajokirantojen telakkateollisuudesta ovat maamerkkeinä säilytettävät nosturit, joista yksi seisoo Forum Marinumin rannassa ja kolme muuta sitä vastapäätä joen itäpuolella.

Kuva 2 - Nosturi

 

Vaikka rakennustelakat ovatkin Aurajoen jo jättäneet, erilaiset laivat koristavat sitä edelleen. Lähimpänä Turun linnaa ankkurissa lepää museo- ja hostellilaivana S/S Bore, joka on yksi lukuisista vuosien varrella Bore-nimeä kantaneista aluksista.

Kuva 3 - Bore

Turun telakalla rakennettiin kaksi Bore-nimistä matkustaja-alusta vuosina 1938 ja 1973 mutta nykyinen Aurajoen Bore, joka välillä on purjehtinut myös nimellä M/S Kristina Regina, rakennettiin Ruotsin Oskarshamnissa 1960. Se ei siten ole Aurajoen telakoiden tuotteita toisin kuin muutama muu sen nykyisistä naapureista.

Kuva 4 - Bore II

 

Kuva 5 - Bore I

Esimerkiksi Forum Marinumin Kruununmakasiinissa esillä oleva ketsi Daphne on rakennettu Turun Veneveistämöllä vuonna 1935. Myös Aurajoen rannalta toiselle ihmisiä kuljettavat Föri ja Pikkuföri ovat paikallista alkuperää. Ne rakennettiin alunperin teollisuusalueen työläisiä varten jokirantojen välistä kulkemista helpottamaan; Pikkuförin Turun Wärtsilän telakka rakensi puhtaasti omien työntekijöidensä käyttöön, kuten oli rakentanut aluksen kolme edeltäjääkin aikanaan.

 

Aurajoella on 1900-luvun aikana nähty myös Turku-niminen alus, jota ei kuitenkaan ole täällä rakennettu. Tarkastusalus Turku rakennettiin Helsingin Hietalahden telakalla vuonna 1938 ja se on Suomen merialueen viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva. Aluksen voi nähdä kulkemassa Aurajoella päivittäin mutta sen nimi on kuitenkin aiemmista vuosista muuttunut: nykyään se tunnetaan nimellä S/S Ukkopekka.

Kuva 6 - Turku

Tarkastusalus Turku on esittänyt pienen roolin myös toisen Aurajoen länsirannalla nykyään nähtävän aluksen historiassa: kesällä 1939 Turkuun hankittiin Suomen ensimmäiseksi museolaivaksi kuunari Sigyn ja tarkastusalus Turku sai tehtäväkseen saattaa se uuteen kotikaupunkiinsa. Kuten alunperinkin, Sigyn on nykyään alustyypiltään parkki ja lajissaan maailman viimeinen valtamerillä kauppalaivana purjehtinut puinen sellainen.

Kuva 7 - Sigyn

Joen itärannalla mustan Sigynin naapurina viihtyi monet vuodet valkoinen fregatti. Suomen Joutsen rakennettiin vuonna 1902 Ranskassa ja se ehti 1920-luvulla purjehtia myös Saksan lipun alla. Parhaiten alus tunnetaan ehkä kuitenkin nuoren Suomen valtion edustajana 1930-luvun vuosiltaan, jolloin se toimi laivaston koululaivana. Vuonna 1960 Suomen Joutsen muutti Turkuun ja on siitä lähtien ollut yksi kaupungin symboleista sekä Aurajoen nähtävyyksistä.

Kuva 8 - Suomen Joutsen

Nyt Suomen Joutsen elää museolaivana Forum Marinumin rannassa ja tänä kesänä sen seinillä voi ihailla myös tämänkin kirjoituksen kuvituksena toiminutta maalaustaidetta: TH Norlingin merenkulkuaiheinen näyttely on nähtävänä aluksen välikannella ja messissä museon kesäkauden loppuun saakka.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s