KURKISTUS MUSEOIDEN KOKOELMATYÖHÖN JA KOKOELMIEN HALLINNAN STANDARDEIHIN

SPECTRUM-konferenssi Helsingissä 29–30.5.2017

teksti Sari Mäenpää, kuvat Jorma Kontio (Forum Marinum)

Börje IV-02

Börje IV-02: Suomen laivaston käytössä ollut kuivasukelluspuku, jonka sisällä on Börje-niminen mallinukke. Laivastomuseon kokoelmat, Forum Marinum. Kuva: Jorma Kontio.

 

Nörtti minussa on innostunut kokoelmatyön standardien kehittämisestä. Se tarkoittaa sitä, että museoalan kansainvälistyessä ja digitoituessa kokoelmatyön yhdenmukaistamiseksi on alettu kehittää standardeja eli mahdollisimman selkeitä ohjeita, kuten SPECTRUM. Toukokuun lopussa Helsingin Kulttuuritalolle kokoontui kansainvälinen joukko kokoelmahallinnan guruja ja muita kokoelmatyön kehittämisestä kiinnostuneita museoammattilaisia. Vaihdoimme  kokemuksia ja opimme lisää museoiden kokoelmien prosessien hallinnasta.

 

Mitä ovat standardit?

Standardi on sovittu, toistettava tapa tehdä jotain. Se on yleensä julkistettu, kollektiivisen työn tuloksena syntynyt dokumentti, joka on suunniteltu vapaaehtoisesti käytettäväksi.

Konsultti Richard Light (UK) korosti standardien tärkeyttä museomaailmassa, koska niiden olemassaolo takaa merkityksellisen tiedon välittymisen yleisölle. Standardien käyttö leventää museoiden asiakkaille välittyvän tiedon väylää ja varmistaa, että kulttuuriperintö on kaikkien saatavilla.

Standardit näkyvät museoiden tuottamassa informaatiossa ja varsinkin kokoelmatyössä siinä, mitä informaatiota kokoelmaobjektista kirjataan ja miten informaatio kirjataan ylös. Museoiden tuottamaan dataan liittyvien standardien lisäksi tärkeää on sopia yhdessä se, miten henkilökunta työskentelee kokoelmien kanssa eli varmistaa se, että työtapoihin liittyvät tavat ovat sovitut ja yhteismitalliset. Standardit mahdollistavat hyvin hoidetun museon, siirrettävät taidot ja informaation jakamisen yhdistettyihin tietokantoihin kuten suomalaiseen Finnaan ja eurooppalaisten maiden yhteiseen tietokantaan Europeanaan.

 

fme327-1 a

Bore-varustamon mainoksella varustettu, Ruotsissa valmistettu, termospullo. Forum Marinumin esinekokoelmat. Kuva: Jorma Kontio.

 

Yksi suosituimmista standardeista museomaailmassa on Iso-Britanniassa The Collections Trustin kehittämä SPECTRUM. Kulttuuritalon tapahtumassa Chief Executive Kevin Gosling kertoi standardin kehittämistyöstä ja sen viimeisimmän version, kesällä julkistettavan SPECTRUM 5.0:n uusista ominaisuuksista. Standardia on kehitetty 1990-luvulta lähtien mutta uusimmassa versiossa on viisi eri kieliversiota Kanadan, Brasilian, Saksan, Norjan ja Ruotsin kulttuuriperintöorganisaatioita varten. Suomenruotsalaiset ovat myös kehittäneet oman kieliversionsa standardin ohjeista.

SIE000Swan-3 a

Nautor’s Swan 44-purjeveneen rungon puolimalli. Forum Marinumin esinekokoelmat. Kuva: Jorma Kontio.

 

Kokoelmanhallinnan monimuotoisuus

Kokoelmanhallinta on myös teknistynyt ja vaatii siksi monenlaisia taitoja kokoelmahallintajärjestelmistä ontologioihin, asiasanoihin, skannaukseen ja valokuvauksen tekniikoiden hallintaan. Myös vaatimukset kansainvälisesti yhdenmukaisiin kokoelmatyön prosesseihin ovat kasvaneet. Siksi useassa Euroopan maassa, myös Suomessa, SPECTRUM-kokoelmahallintastandardi on otettu käyttöön. Helsingissä järjestetty konferenssi oli hyvä tilaisuus oppia standardien käytön hienouksia ja vaihtaa kokemuksia nyt käytössä olevista kokoelmatyön prosesseista myös ulkomaalaisten kollegoiden kanssa.

fme156-34 b

Telakkateollisuudessa käytetty koneistetun tai hiotun metallipinnan keskiprofiilin korkeuden, eli pinnan laadun mittauslaite Diavite. Forum Marinumin esinekokoelmat. Kuva: Jorma Kontio.

 

Mielestäni museoiden kokoelmahallinta on tullut stressaavammaksi yhteiskunnan digitoitumisen myötä. Ensinnäkin kokoelmien määrät kasvavat koko ajan samalla kun museoiden kokoelmatyöhön kohdistuvat resurssit pienenevät. Museoiden kokoelmat eivät ole ensimmäisenä vaatimassa resursseja koska ne eivät mediaseksikkäästi näy välittömästi yleisölle, kuten tapahtumat ja näyttelyt. Digitalisaation myötä myös museoiden asiakasryhmät ovat muuttuneet: kun museoiden kokoelmia käyttivät ennen museoiden omat tutkijat ja heidän tuttavansa, nyt kokoelmatietoja kysellään ympäri maailmaa. Vaatimus kokoelmien helposta saatavuudesta on yleistynyt ja useammat asiakkaat vaativat digitoituja kokoelmia ja pääsyä niihin mahdollisimman helposti omalta kotisohvalta. Kokoelmatyö on tullut entistä julkisemmaksi ja siksi museoiden tuottaman tiedon laatuun kohdistuu enemmän odotuksia kuin ennen.

 

FME441-2 b

Purjelaivamerimiehen käytössä ollut merimiessäkki 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Forum Marinumin esinekokoelmat. Kuva: Jorma Kontio.

 

Onko SPECTRUM ratkaisu kokoelmahallinnan haasteisiin?

Suomessa standardi on jo käytössä esimerkiksi Museo 2015-hankkeen kehittämissä luettelointiohjeissa. Myös Museoliiton ja Museoviraston kehittämässä, vielä pilottivaiheessa olevassa, uudessa kokoelmahallintajärjestelmässä on pohjana SPECTRUM-standardi. Tätä kirjoitettaessa Suomi, Pohjoismaat (Ruotsi, Norja), Viro, UK ja ainakin Saksa ovat ottamassa käyttöön SPECTRUM-standardia ministeriötasolta alaspäin.

 

Standardissa on 21 prosessia, joista tällä hetkellä päivitettävään SPECTRUM 5.0.-versioon on nostettu yhdeksän ydinprosessia, joita ainakin tulisi noudattaa, jotta kulttuuriperintöä koskeva data pysyisi yhtenäisenä, vertailukelpoisena ja siten tutkittavana. Nämä kahdeksan kokoelmatoiminnan ydinprosessia ovat: Object entry (objektin sisääntulo museoon), Acquisition (kokoelmiin liittäminen), Location and movement control (sijainnin tarkkailu), Cataloguing (luettelointi), Object exit (kokoelmapoistot), Loans in (lainat sisään), Loans out (lainat ulos), Inventory (inventointi), Documentation planning (dokumentoinnin suunnittelu). Nämä voidaan siten nähdä kokoelmatoiminnan ytimenä, johon kokoelmien strateginen kehittäminen ja hallinta tulisi ensisijassa kohdistaa.

the-boiler-and-manometer-of-vetäjä V

Forum Marinumin museoalus Vetäjä V:n boileri ja painemittari. Kuva: Jorma Kontio.

 

Standardin käyttöönotto museoissa on helppoa ja halpaa: se on täysin ilmaista ja sen käyttöönotto ei edellytä sovelluksen lataamista. Se ei ole softa vaan ilmaiseksi netistä ladattava dokumentti. Sitä on helppo käyttää laadun varmistajana omassa työssä ja tukena siinä, mitä päätöksiä kokoelmatyössä tulisi tehdä ja miten kokoelmia tulisi käyttää. Ainakin Helsingin konferenssin osanottajat lähtivät kukin taholleen intoa puhkuen!

FME188-7 b

Chileläisen koululaiva Esmeraldan miehistön lahja Helsinkiläisille Kap Hornin kiertäjille vuonna 1998. Forum Marinumin esinekokoelmat. Kuva: Jorma Kontio.

 

AIHEESTA LISÄÄ:

 

IN ENGLISH: Matilda Grönberg’s blog posting on the conference:

http://museoliitto.blogspot.fi/2017/06/postcard-from-conference-spectrum-29-30.html

 

SPECTRUM: http://collectionstrust.org.uk/

 

FINNA: www.finna.fi (yli 13 miljoonaa tietuetta suomalaisten muistiorganisaatioiden ja yliopistojen aineistoista)

 

EUROPEANA: www.europeana.eu (yli 53 miljoonaa esinettä, kuvaa, kirjaa ja äänitettä eri puolilta Eurooppaa)

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s