Pyhiä pienoismalleja? Näyttely kirkkolaivoista aukeaa

 

 

Aspön kirkko. Kuva: Jouko K. Lehmustoaspo-sisa

 

Hyvin moni on käynyt kirkossa, ja todennäköisesti huomio on jossain kohtaa kiinnittynyt katosta ripustettuun laivan pienoismalliin. Itse olen varsinaissuomalainen, ja minulle on muodostunut mielikuva siitä että kirkko ja laiva kuuluvat yhteen. Kirkossa kuuluu olla laiva. Käsitykseni juontunee osittain siitä, että erityisesti saariston ja rannikkoseudun kirkoissa on tyypillisesti laivojen pienoismalleja. Löytyy niitä myös sisämaasta, Suomen pohjoisin kirkkolaiva sijaitsee Inarissa. Muissa Pohjoismaissa laivoja on enemmän, ja onkin helppo päätellä merenkulun traditioiden olevan yhteydessä kirkon hengelliseen perinteeseen. Ovatko nämä laivat jotenkin pyhiä? Entä minkälaisia merkityksiä niille on annettu kirkollisissa yhteyksissä?

 

Seinämaalaus Kalannin kirkossa. Kuva: Jouko K. Lehmusto

kalanti-seinakuva

Laiva on tunnettu vertauskuva seurakunnasta eli kirkosta, jossa Kristus on kapteeni. Jo vanhan ajan kirkollisiin opettajiin kuulunut Hippolytos käytti tätä vertausta todeten: ”Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota.” Laiva-symboliin kirkollisessa elämässä liittyy meidän aikanamme erityisesti ekumeeninen arvolataus: samassa veneessä ollaan. (www1)

 

Vanhimmat, perinteiset kirkkolaivat eivät ole tarkkoja kopioita olemassa olleista aluksista. Pikemminkin kyse on ollut laivatyypin jäljittelystä. Uudemmat mallit puolestaan ovat usein tarkkoja kopioita oikeista aluksista. Toisia kiinnostaa enemmän vanhojen mallien edustama henkinen symboliikka, joillekin millintarkasti rakennettu pienoismalli on lähinnä käsityötaidon äärimmäinen taidonnäyte.

 

Nötön kirkko sisältä. Kuva Jouko K. Lehmusto

noton-kirkko-sisalta-kuva-jouko-k-lehmusto

Laivojen edustamasta aikakaudesta riippumatta ovat ne esineinä kiehtovia ja niihin liittyvät tarinat, olivat ne sitten totta tai eivät, tekevät niistä vielä kiehtovampia. Laivat ovat tyypillisesti lahjoja kirkolle. Kirkkolaiva on kohtuullisen edullinen ja samalla näyttävä lahjaesine. Ottaen huomioon kirkon aseman historiassa, laivat saivat myös paljon huomiota. Olihan kirkko aikaisempina aikoina lähes ainoa paikka, johon kansa kokoontui säännöllisesti ja jossa lahja oli kansan nähtävillä.  Laivat saattoivat kuvastaa lahjoittajan yhteiskunnallista asemaa yhteisössä. (esim. redarit, kapteenit) Lahjoitukset voivat liittyä myös merionnettomuuden uhrien muiston vaalimiseen (esim. Utö) tai paikkakunnan merenkulkuelinkeinon ja laivanrakennuksen perinteiden kunnioittamiseen.

 

Valitettavan harvojen vanhempien kirkkolaivojen kohdalla kuitenkaan tiedetään laivan lahjoittamisen perusteista. Tällöin ei voida määritellä, onko laiva varsinainen votiivilaiva ts. hädän hetkellä tai ennen vaarallista matkaa annettuun lupaukseen perustuva uhrilahja. Joissakin laivoissa perusteena on kiitollisuus pelastumisesta merihädässä. Sellaisiakin tapauksia tiedetään, että laiva on saatu tai hankittu pelkäksi kirkon koristeeksi ja että hankinnasta on maksettu rahakorvaus.

 

Särkisalon kirkon ikkunamaalaus. Kuva: Jouko K. Lehmustosarkisalon-kirkon-ikkun-jouko-k-lehmusto

Kirkkolaivoissa on helppo nähdä vertauskuvallisuutta hengellisyyteen, toisaalta ne kertovat usein maallisen elämän todellisista tapahtumista. Pyhän käsitteestä voidaan olla montaa mieltä kirkkolaivoista puhuttaessa. Historiallisesti katsoen vanhimpiin laivoihin liittyy voimakkaammin uskonnollinen symboli. Uudemmissa laivoissa on tämän rinnalle ja ohikin tullut perinteiden tai meren uhrien muiston kunnioittaminen. Nykyisen sekularisaation myötä suurin osa ihmisistä käyttää pyhän-käsitettä lähinnä kalenteriin merkittyjen ylimääräisten vapaapäivien kohdalla. Yhtenäiskulttuuriin murruttua maailmankuvamme pirstaloituvat mitä moninaisempiin merkityksiin tukeutuen, ja yhä useammat kai luovat oman ”pyhänsä”. Ihmiset korostavat yksilöllisyyttään, halutaan erottua. Myös kielen käytössä pyhällä viitataan hyvinkin kirjaviin asioihin. Esimerkiksi rocktähden haudalle voidaan tehdä ”pyhiinvaellus” tai kulttikirjan huonoa elokuvaversioita saatetaan nimittää ”pyhäinhäväistykseksi”.

 

Forum Marinumissa uppoudutaan kirkkolaivojen kiehtovaan maailmaan  ”KIITOKSEKSI JA KORISTEEKSI – LAIVOJA KIRKOSSA” -näyttelyssä, joka avautuu yleisölle Kruununmakasiinin aulassa 25.11. Näyttely esittelee pääasiassa valokuvilla varsinaissuomalaisia kirkko- ja votiivilaivoja, mutta kuvien lisäksi pureudutaan laivoille annettuihin merkityksiin ja symboliikkaan. Näyttelyssä on myös esillä kaksi votiivilaivaa Forum Marinumin omista kokoelmista, Ruskon kirkosta lainattu näyttävä kirkkolaiva sekä tarkkakätisesti tehty Vahdon kirkkolaivan kopio. Lisäksi yksi laiva on lainattu Turun arkkipiispantalosta ja esillä on myös nauvolaisen mallinrakentajan Åke Sandvallin työkaluja.

 

Näyttelyn innoittajana on toiminut Forum Marinum -säätiön pitkäaikainen vaikuttaja Jouko K. Lehmusto, joka julkaisi ”Lounaisen Suomen kirkkoja ja kirkkolaivoja” -kirjan aiemmin tänä vuonna. Näyttelyn teema linkittyy myös parhaillaan vietettävään reformaation merkkivuoteen josta voi lukea lisää täällä: http://www.reformaatio2017.fi/

 

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Forum Marinumissa

Lähteet:

www.ekumenia.fi

Jouko K. Lehmuston haastattelu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s