Jäisillä vesillä – Pohjoisten liikesatamien kulttuuriperintö talteen

Uula Neitola

Forum Marinum on osa TAKO- eli tallennus- ja kokoelmayhteistyön verkostoa. TAKO Pooli 5:n aihealueina ovat viestintä, liikenne ja matkailu. Poolin jäsenet ovat eri aihealueita tallentavia ja esittäviä museoita. Poolin toiminta on alusta saakka ollut väkevä yhdistelmä sekä yhteistä nykydokumentointia että kokoelmatyön ja tallennustyönjaon tarkastelua. Forum Marinum tarkastelee hankkeen yhteydessä satamien läpi kulkevia liikennevirtoja dokumentoimalla kuljetusliikennettä satamissa, joissa erityisesti pyörillä kulkevalla rahdilla on suuri merkitys.

Pooli 5 kuuluu useita eri liikenteen aloja tallentavia museoita, kuten Mobilia, Forum Marinum, Suomen Rautatiemuseo, Suomen Merimuseo, Suomen ilmailumuseo, mutta myös monia muita museoita, joiden erikoisosaamisalueisiin kuljetusliikenne liittyy. Postimuseon näkökulmasta kuljetusliikenne on olennainen osa postin toimintaa. Pooliin kuuluvat paikalliset museotoimijat Hangon ja Naantalin museot lähestyvät aihetta paikkakuntiensa tärkeiden toimintojen kautta. Hangossa dokumentoidaan satamatoimintaa ja Naantalissa lossiliikennettä.

IMG_6309.JPGSuomen Joutsenen kannella oli vielä maaliskuussa hyinen keli.

Osana tallennusvastuualuettamme sain mahdollisuuden osallistua mielenkiintoiseen dokumentointiprojektiin. Omien intressieni sekä kotiseutukaipuun myötä sovimme intendentti Ulla Kallbergin kanssa vastuualueikseni pohjoisen vilkkaat liikesatamat Raahessa ja Kemissä. Tutkija Pauli Kivistön hyvien ohjeiden ja vinkkien avustamana suoritin kevät-talvena kaksi dokumentointimatkaa Pohjanlahden pohjoispuolen satamiin.

Kuljetusliikenteen näkökulmasta katsottuna Suomi on saari. Erityisesti Eurooppaan kohdistuvassa viennissä ja tuonnissa merikuljetusten ja lentoliikenteen merkitys Suomelle on suurta. Logistiikkakeskukset kuten satamat ja lentokentät ovat avainasemassa kuljetusliikenteen organisoinnissa. Liikenneverkot puolestaan palvelevat kansainvälisiä kuljetuskeskuksia. Mielessäni pyörivät kuitenkin avainkysymykset oman dokumentaationi tekemiseen ja erityisesti satamatoimintoihin. Faktahan on, että satamat ovat nykyisin yhtiöitetty ja niiden toiminnot pyörivät pitkälti erilaisten toimijoiden ympärillä. Koska logistiikka kehittyy, onkin mielenkiintoista tarkastella, millä tavoin käytännön rahdin lastaus- ja purkamistoiminnot satamissa tapahtuvat 2010-luvulla? Millaisia käytännön muutoksia ahtauksessa on tapahtunut viime vuosina ja millainen kehityssuunta pohjoisten satamien kautta kulkevalla liikennevirralla on?

Dokumentointiprojektini päämenetelmäksi valitsin teemahaastattelun, sillä kirjallisia lähteitä pohjoisten satamien aivan lähihistoriasta on niukalti saatavilla. Toisaalta satamien markkinointimateriaali oli sen verran runsasta ja sisälsi paljon videota ja kuvia, että se riitti hyvään pohjamateriaaliin. Koska satamaosakeyhtiöt ovat monia toimijoita ja toimintoja sisältäviä kokonaisuuksia, pyrin löytämään Zoom Handy Recorder H2:n toiselle puolelle henkilöitä, joilla olisi paljon tarinoita kerrottavanaan satamista ja pitkä henkilöhistoria. Oli selvää, että haastattelisin sataman toimitusjohtajia eli entisen maailman satamajohtajia, jotka hahmottavat kokonaisuuksia ja joilla on laajaa näkökulmaa satamien toimintoihin. Haastattelujen aikana huomasinkin ilokseni, että alun muodollisuuksien jälkeen haastattelu muuttui keskusteluksi ja sai juuri niitä nyansseja, jotka tekevät kerronnasta persoonallista.

 

Kaksi satamaa

11. helmikuuta suuntasin Raahen satamaan, joka jakaantuu Lapaluodon ja SSAB:n satamiin. Raahen merellinen historia kietoutuu sataman ympärille. Raahe oli 1860- ja 1870-lukujen taitteessa Suomen suurin laivanvarustuskaupunki. 1900-luvun alussa rakennettiin vielä viimeiset raahelaiset purjelaivat, mutta sataman käyttö kasvoi rautaruukin tultua alueelle. Perämeren ympärivuotinen laivaliikenne 1972 varmisti rautaruukin toiminnan. 1988 Raahen kaupunginvaltuuston päätöksellä satamaa alettiin kehittää. Tämä on tarkoittanut rakennusprojekteja, esimerkiksi uusia laitureita on rakennettu useampia. 2000-luvulla alueelle rakennettiin syväsatama, josta viimeisimpänä valmistui syvälaituri 2010. Raahen satama on tätä nykyä Suomen kahdeksanneksi vilkkain liikesatama. Raahen satama on pääsääntöisesti tavaraliikenteen käytössä ja matkustajaliikennettä ei käytännössä ole ollenkaan. Liikenne suuntautuu Manner-Euroopan puolelle, esimerkiksi Antwerpeniin, Vajleen, Hampuriin ja Bremerhaveniin. Satamasta on myös rautatieyhteys Venäjälle, minkä lisäksi Raahe sijaitsee valtatie 8:n läheisyydessä.

Raahen sataman toimitusjohtaja on työskennellyt satamassa pitkään, vuodesta 1987 alkaen erilaisissa tehtävissä. Keskeiset muutokset vaikuttavat liittyvän Raahen sataman kautta kulkevaan liikenteeseen, joka noudattelee taloustilanteen yleisiä trendejä. Lamakauden aikaan liikenne on vähäisempää. Sataman kautta kulkeva tavara heijastelee myös Pohjois-Suomen teollisuusinvestointeja, esimerkiksi kaivoshankkeita tai tuulivoimalatoimintaa. Vaikka juuri kaivoshankkeiden osalta satama on varustautunut, ovat hankkeiden lyhytikäisyydet olleet syynä siihen, ettei se ole juuri vaikuttanut liikennemääriin. Satamassa työskentelevien henkilöiden määrä on vuosien aikana kasvanut, ja luottamus puskuproomuihin ahtaustyössä on kestänyt jo kaksikymmentä viisi vuotta. Purettavat ja lastattavat laivat ovat toki kansainvälistyneet kovasti vuosien aikana, ja usein varsinkin puunjalostustyössä törmää yksityisyrittäjiin, jotka hoitavat itse sekä kuljetukset että lastaukset. Koska kilpailu rahdista on koventunut, ovat jäänmurtopalvelut entistä ratkaisevammassa asemassa linjaliikenteen kannalta erityisesti tiukkoina jäätalvina.

IMG_6343.JPGSataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.

IMG_6364.JPGPitkälle erikoistuneella, maailmanlaajuisesti toimivalla teräsyhtiö SSAB:lla on suuri tuotantolaitos Raahessa, ja tehtaan tuonti- ja vientitarpeet takaavat tasaisen materiaalivirran sataman kautta vuoden ympäri. 

IMG_6377.JPGRaahen Satamassa käy vuosittain noin 600 laivaa. Ympärivuotinen liikenne on jatkunut yli 40 vuoden ajan. Jäänmurtoa toteutetaan yhdessä Ruotsin kanssa.

22.3. suuntasin Kemiin, missä satama jakaantuu Ajoksen ja Veitsiluodon satamiin. Kemin satama on saanut alkunsa 1869 Kemin kaupungin syntyessä. Alusta saakka sillä on ollut oikeus ulkomaankauppaan, vaikka sataman paikka onkin muuttunut ajan kuluessa ulommas sisämaasta. Ajoksen syväsatamaa taas alettiin rakentaa 1939. Johtuen talviolosuhteista, satama on ollut ympärivuotisessa käytössä vasta vuodesta 1971 lähtien. Nykyään Kemin satama on osakeyhtiö, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2012 saakka. Satamassa vuodesta 1977 asti eri hommissa työskennellyt sataman toimitusjohtaja totesi heti kärkeen, että hänen aloittaessaan satamassa vilisi traktoreita pienine kuormineen ja ahtaajia työskennellen laitureilla ja laivoilla, jotka saattoivat viettää satamassa eripituisia pätkiä. Koska erityisesti Stora Enson tehtaat ovat muodostaneet vuosikausia vastinparin satamalle, ovat sen tuotteet liittyneet kiinteästi sataman toimintaan jo varhaisista ajoista lähtien.

Nyttemmin toiminnoista satama-alueilla on tullut järjestelmällisempää ja pitkälle automatisoitua. Suurimpia muutoksia lastin käsittelyssä vaikuttivat olleen konttien tulo rahdin kuljetuksessa, mikä tekee lastin liikkumisesta satama-alueella eräällä tavalla anonyymia. Toisaalta mikäli aiemmin tehtaiden varastot olivat kiinteässä yhteydessä tehdasalueeseen, ovat ne pitkälti nykyään jo valmiiksi satama-alueella mikä helpottaa huomattavasti logistisia toimintoja. Näistä huippumoderneista varastoista tavara lähtee sekä Euroopan että Amerikan markkinoille. Myös linjalla kulkevan rahtiliikenteen hektisyys on saanut aikaan sen, että toisin kuin aiemmin, eivät linjalaivat viivy satamassa enää kuutta tuntia pitempään. Perinteiset ahtaustoiminnot ovat säilyneet samanlaisina, mutta kalusto on modernisoitunut, mikä nopeuttaa tulevan ja menevän rahdin käsittelyä ja varastointia.

IMG_6399.JPGKemissä käy vuosittain lähes 500 laivaa, jotka jakautuvat kohtuullisen tasaisesti ympäri vuoden. On siis erittäin tärkeää, että satama pystyy tarjoaman omia jäänmurtopalvelujaan aluksille.

IMG_6408.JPGSatama- ja aluspalveluihin kuuluvat käytännön työt, joilla edesautetaan laivojen liikkuvuutta, huoltoa, lastiliikennettä ja yhteydenpitoa yhteistyötahoihin. Aluksilla liikkuu tavaraa noin 3,0 miljoonaa tonnia.

IMG_6419.JPGArctia Karhu Oy tarjoaa satamajäänmurto- ja hinauspalveluja Pohjanlahdella. Raskaan satamajäänmurtaja Ahdon lisäksi käytössä on satamajäänmurtajat Jääsalo ja Ulla (kuvassa).

Yleisesti vaikuttaa siltä, että elämme jonkinlaista liikenteen murrostilaa. Erityisesti verkkokaupan kasvu ja ihmisten tarve uudenlaisille, suoraan kotiin toimitettaville palveluille ovat muuttaneet kuljetusliikenteen luonnetta ja lisänneet sitä viime vuosien aikana. Ruokaan ja ruuan kuljettamiseen liittyvät palvelut kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Yhtäältä liikenteen kansainvälistyminen ja modernisoituminen tuo maailmaa lähemmäksi Suomea, meillä vaikeasti saavutettavat tuotteet on kätevä tilata vaikkapa Yhdysvalloista. Toisaalta tavaraliikenteen hektisyys on johtanut siihen, että tavara on jatkuvasti liikkeellä, ja liikenne globalisoituu: Raahesta Hulliin matkalla olevan Kyproksen lipun alla seilaavan laivan miehistö voi olla ukrainalaista. Millä tavoin tuo murros näkyy liikesatamien käytännön töissä, tulee mielestäni hyvin esille dokumentaatioprojektin lomassa ja täydentää jo hyvin alkanutta TAKO-toimintaa kulttuurihistoriallisten museoiden verkostona. Eräs dokumentoinnin lähtökohta onkin tarkastella museoiden toiminnan rajapintoja ja listä niiden välistä yhteistyötä.

IMG_6316.JPG

kirjoittaja työskentelee tutkijana Forum Marinumissa

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s